Tietoa verosuunnittelusta
Verosuunnittelussa pätee yksi neuvo ylitse muiden: hyvin suunniteltu on käytännössä jo liki tehty. Kukin verosuunnittelutilanne on yksilöllinen, eikä yhtä ja ainoaa ratkaisua voida suositella jokaisessa tilanteessa.
Hyvin suunniteltu on käytännössä jo liki tehty
Verosuunnittelussa pätee yksi neuvo ylitse muiden: hyvin suunniteltu on käytännössä jo liki tehty. Kukin verosuunnittelutilanne on yksilöllinen, eikä yhtä ja ainoaa ratkaisua voida suositella jokaisessa tilanteessa. Muuttuvia tekijöitä ovat varallisuuden arvo, osallistuvien henkilöiden lukumäärä, ja asema, sekä se kuka tai ketkä jatkavat mahdollista liiketoimintaa. Erilaisten viranomaislupien saaminen tai lupien siirto, sekä rahoitus ja vakuusjärjestelyt voivat yllättää. Silloin jos omistajayrittäjän osaaminen on ollut siirrettävän yrityksen liiketoiminnan kulmakivi, omistuksen siirtäminen voi olla arveltua haastavampaa.
Yritysjärjestelyitä ovat muun muassa sulautuminen, jakautuminen, osittaisjakautuminen, liiketoimintasiirto ja osakevaihto. Lisäksi osakeyhtiönä toimiva yritys voidaan purkaa, ja henkilöyhtiönä toimiva yritys voidaan muuttaa osakeyhtiönä tasejatkuvasti muun muassa erilaisten jatkotoimien mahdollistamiseksi. Osakeannilla voidaan siirtää yrityksen osakkeita uusille osakkaille tai palkita vanhoja osakkaita tai avainhenkilöitä.
Omistajayrittäjän lähtökohtana ja tavoitteena on, että lain mukaan toteutetusta yritysjärjestelystä ei aiheudu välittömiä tuloveroseuraamuksia järjestelyihin osallistuville yrityksille tai niiden omistajille.
Sulautuminen
Sulautuminen tarkoittaa sitä, että toimenpiteellä yhdistetään yritysvarallisuutta. Esimerkiksi luopujan yritys sulautetaan jatkajan yritykseen. Sulautumisessa käytetään vastikkeena vastaanottavan yrityksen osakkeita. Järjestelyn seurauksena ei suoraan tapahdu luopujan irtautumista osakeomistuksesta, mutta järjestely voi olla väliporras lopulliselle toimenpiteelle. Sulautumisvastiketta optimoimalla jatkajan omistusosuutta yrityksestä voidaan kasvattaa.
Esimerkki 1
Vanhemmat A ja B omistavat osakeyhtiö C Oy osakekannan puoliksi. C Oy omistaa D Oy:n ja D Oy:n kokonaan. Toimintoja halutaan ajaa alas, ja sen johdosta D Oy ja C Oy sulautuvat samalla kertaa C Oy:öön.
Esimerkki 2
Vanhemmat A ja B omistavat X Oy:n osakekannan puoliksi. Heidän tytär C omistaa yrityksen Z Oy. X Oy päätetään sulauttaa Z Oy:öön. Tarkoituksena on, että Z Oy jatkaa X Oy:n liiketoimintaa ja samalla luopujien (A ja B) omistusta pienennetään siten, että heille annetaan vastaanottavan yrityksen Z Oy:n osakkeita sulautumisvastikkeena. A ja B eivät maksa tässä yhteydessä veroa. He maksavat luovutusvoittoveroa sitten kun luovuttavat vastikeosakkeet (Z Oy) edelleen.
Osittaisjakautuminen
Osittaisjakautuminen on hyvä lisä yritysjärjestelyiden keinovalikoimassa. Sillä on kuitenkin omat rajoitteensa. Osittaisjakautumisessa siirrettävän varallisuuden tulee muodostaa siirtävässä yrityksessä liiketoimintakokonaisuus. Lisäksi jakautuvaan yritykseen tulee jäädä vähintään yksi liiketoimintakokonaisuus. Säännöstä ei täten sovelleta, jos vastaanottavaan yritykseen siirretään ainoastaan yksittäiset varallisuuserät kuten esimerkiksi kiinteistöä omistava yritys tai, jos jakautuvaan yritykseen jää ainoastaan yksittäisiä varallisuuseriä.
Keskeinen kysymys osittaisjakautumisessa on mitä tarkoitetaan liiketoiminta-kokonaisuudella. Se on liiketoimintaan liittyvien varojen ja velkojen kokonaisuus, joka organisatorisesti muodostaa itsenäisesti toimeentulevan taloudellisen yksikön, joka pystyy harjoittamaan elinkeinotoimintaa. Tulkinnallisessa tilanteessa tulee ymmärtää, että asiassa tulee hakea kirjallista ennakkoratkaisua verottajalta ikävien veroseuraamuksien välttämiseksi.
Tarvitsetko apua?
Ota yhteyttä ja pyydä ilmainen kartoitus tilanteestasi.
Osakeannilla
Osakeannilla tarkoittaa tilannetta, jossa osakeyritys antaa uusia osakkeita tai luovuttaa hallussaan olevia osakkeitaan. Osakeannilla omistusta voidaan järjestää myös asunto-osakeyhtiöissä tai esimerkiksi osuuskunnassa.
Osakeanti voi olla maksullinen tai maksuton.
Maksullisella osakeannilla eli uusmerkinnällä tarkoitetaan osakeantia, jonka avulla yritys kerää omaa pääomaa toimintansa rahoittamiseen. Varat kerätään joko vanhoilta tai uusilta osakkeenomistajilta.
Maksuttomalla osakeannilla tarkoitetaan toimenpidettä, jossa yritys antaa osakkeitaan maksutta. Maksuttomalla osakeannilla voidaan toteuttaa rahastoanti tai ns. splittaus. Maksuttomalla osakeannilla yrityksen ulkona olevien osakkeiden lukumäärä kasvaa ilman, että yritys saa lisää varoja. Maksutonta osakeantia voidaan käyttää esimerkiksi sukupolvenvaihdoksissa. Asiasta on syytä pyytää verohallinnolta kirjallinen ennakkoratkaisu.
Merkintäoikeusanti tarkoittaa osakeantia, jossa nykyisillä osakkailla on etuoikeus annettaviin osakkeisiin samassa suhteessa kuin heillä ennestään on yrityksen osakkeita. Osakkailla on lähtökohtaisesti etuoikeus uusiin osakkeisiin vanhan osakeomistuksensa suhteessa. Kysymys on siis mahdollisuudesta, ei pakosta.
Suunnatulla osakeannilla tarkoitetaan osakeantia, jossa merkintäoikeudesta poiketaan. Suunnatulla osakeannilla tietyllä erikseen määritellyllä ryhmällä on oikeus uusiin osakkeisiin. Suunnatun annin hyväksyttävyyttä arvioitaessa on kiinnitettävä erityistä huomiota osakkeen merkintähinnan ja käyvän hinnan suhteeseen. Suunnattu osakeanti voi olla maksuton vain, jos siihen on yrityksen kannalta ja sen kaikkien osakkeenomistajien etu huomioon ottaen erityisen painava taloudellinen syy.
Suunnatulla osakeannilla merkintäoikeutta käyttäneiden suhteellinen osuus yrityksen osakkeista kasvaa muiden osakkeenomistajien omistuksen kustannuksella.
Suunnatulla osakeannilla osakeyrityksen työntekijöille voidaan tarjota henkilöstöantia. Henkilöstöannilla voidaan tavoitella työntekijöiden sitouttamista. Henkilöstöannissa osakkeita voidaan tarjota myös osakkeiden käypää arvoa halvemmalla arvolla. Vuoden 2021 alusta Suomessa osakkeita on voinut tarjota henkilöstön enemmistölle osakkeiden matemaattisella arvolla, joka on usein alhaisempi kuin osakkeiden käypäarvo. Uuden henkilöstöantisäännöksen soveltuminen edellyttää, että osakkeita tarjotaan henkilöstön enemmistölle objektiivisesti samoin ehdoin. Tarjottavien osakkeiden määrä voidaan suhteuttaa työntekijöiden palkkaan tai työpanoksen arvoon. Verohelpotusta ei sovelleta listattuihin yhtiöihin eikä työntekijöihin, jotka omistavat suoraan tai yhdessä perheensä kanssa yli 10 prosenttia työnantajan osakkeista. Säännöksen soveltumiseen on myös muita vaatimuksia. Asiasta on syytä hakea verohallinnolta kirjallinen ennakkoratkaisu.
Liiketoimintasiirto
Liiketoimintasiirto on yhteisöjä koskeva yritysjärjestelykeino, jonka avulla esimerkiksi yritysten omistuksen ja toiminnan rakennetta voidaan muuttaa. Liiketoimintasiirrossa siirtävä yritys siirtää yhden tai useamman liiketoimintakokonaisuuden vastaanottavalle yritykselle saaden vastikkeeksi vastaanottavan yrityksen osakkeita.
Muita mainittuja yhteisöjä ovat muun muassa valtio ja sen laitos, kunta ja kuntayhtymä, seurakunta ja muu uskonnollinen yhdyskunta, osakeyritys, osuuskunta, säästöpankki, sijoitusrahasto, yliopisto, keskinäinen vakuutusyritys, aatteellinen tai taloudellinen yhdistys, säätiö ja laitos.
Silloin kun verotukselliset edellytykset täyttyvät, liiketoimintasiirtoa ei veroteta siirron yhteydessä, vaan verotus siirtyy omaisuuden seuraavan luovutushetkeen. Asiasta on syytä hakea verohallinnolta kirjallinen ennakkoratkaisu.
Yrityksen liiketoimintasiirron edellytykset verotuksessa määrittyvät EVL 52 d § perusteella. Pääpiirteitä ovat muun muassa siirrettävän liiketoiminnan liiketoimintakokonaisuuden siirtäminen kokonaan, siirtävän osakeyrityksen saamat osakkeet sekä esimerkiksi kiinteistöjen tai toimitilojen muodostama liiketoimintakokonaisuuden käsite. Asiassa on syytä käyttää asiantuntijaa, koska asiaan liittyy paljon kirjanpito-osaamista, sekä yritysoikeudellista osaamista vaativaa tietoutta.
Ennen liiketoimintasiirtoa koskevan suunnitelman tekemistä asiassa suositellaan ehdottomasti haettavaksi verohallinnolta kirjallista ennakkoratkaisua.
Osakevaihto
Osakevaihto on eräänlainen osakekaupan vaihtoehto. Siinä osakeyritys hankkii toisen yrityksen osakkeet ja maksu suoritetaan hankkivan yrityksen osakkeilla. Tätä varten hankkivassa yrityksessä toteutetaan osakeanti, joka suunnataan kohdeyrityksen osakkeenomistajille.
Esimerkki
Perheen vanhemmat A ja B omistavat yritys X Oy. Heidän poikansa C omistaa yrityksen Z Oy. X Oy:ssä on tarkoitus tehdä sukupolvenvaihdos hyödyntäen osakevaihtoa. Z Oy:ssä tehdään suunnattu osakeanti X Oy:n vanhoille osakkeenomistajille (vanhemmat A ja B), jotka vastikkeeksi luovuttavat kaikki omistamansa X Oy:n osakkeet. Järjestelyn jälkeen X Oy on Z Oy:n tytäryritys. Osakevaihdosta ei synny veroseuraamuksia vanhemmille. Vanhempien A ja B verotus lykkääntyy siihen asti, kunnes he luovuttavat vastikeosakkeet (Z Oy).
Osakkeiden vaihtamisella ei yleensä saada aikaan lopullista sukupolvenvaihdosta, koska luopuja saa vastikkeeksi jatkajan osakkeita. Osakkeita vaihtamalla voidaan kuitenkin rakentaa uudenlaisia omistuskokonaisuuksia, jolloin luodaan seuraavan vaiheen omistajanvaihdoksia varten erilaisia vaihtoehtoja. Osakevaihto muuttaa omistuksen kohdetta ja on erityisen käyttökelpoinen keino silloin, kun halutaan rakentaa yritysryhmää konsernin muotoon.
Osakevaihdon kohteena voivat olla myös sellaiset osakkeet, joihin on sovellettu perintö- ja lahjaverolain sukupolvenvaihdoshuojennusta tai tuloverolain 48 § Luovutusvoittoverovapautta.
Esimerkki
Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisussa (kts. KHO 2016:85) sukupolvenvaihdoshuojennusta ei menetetty osakevaihdossa. Tapauksessa poika oli saanut isältään lahjaksi 10 prosenttia yrityksen osakkeita ja verohallinto oli myöntänyt lahjoitukseen sukupolvenvaihdoshuojennuksen. KHO perusteli ratakisuaan sillä, että osakkeita ei luovutettu ulkopuolisille, vaan osakkeiden omistus pysyi osakevaihdon jälkeen välillisesti samoilla perhepiiriin kuuluvilla henkilöillä ja huojennuksen saanut jatkoi lahjaksi saamiinsa osakkeisiin sisältynyttä yritystoimintaa uudessa osakevaihdossa syntyneessä yritysrakenteessa. Siten huojennusta ei menetetä automaattisesti, jos huojennetut osakkeet luovutetaan osakevaihdossa.
Ennen osakevaihdon toteuttamista koskevan suunnitelman tekemistä asiassa suositellaan ehdottomasti haettavaksi verohallinnolta kirjallista ennakkoratkaisua.
Käyttöomaisuusosake
Yrityksen omistamia käyttöomaisuusosakkeita voidaan käyttää tietyin rajoituksin verosuunnittelun apuna. Verovapaista käyttöomaisuusosakkeiden luovutuksista on säännelty EVL 6b §:n 1 ja 2 momentissa. Luovutusvoiton verovapaus on mahdollista ainoastaan tietyissä rajatuissa tilanteissa, joissa sekä luovuttaja että luovutuksen kohde täyttävät EVL:ssa määritellyt edellytykset. Kyseessä on verovapautta koskeva sääntely. Tämä herättää normien tulkinnassa erilaisia intohimoja riippuen siitä, miltä puolelta asiaa katsotaan, verovelvollisen vai verottajan.
Oikeuskäytäntöä normin tulkinnasta on syntynyt kohtalaisen paljon. On ikävää, että korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) julkaistu ratkaisukäytäntö on varsin niukkaa. Hyvin usein valitustie päättyy hallinto-oikeuteen, ja hallinto-oikeuksien ratkaisukäytäntö vaihtelee hallinto-oikeuksittain. Ratkaisukäytännön vaihtelevuutta laajempi ongelma on kuitenkin ratkaisujen julkaisemattomuus. Syytä julkaisemiskäytännön rajoittuneisuuteen voidaan arvailla. Todennäköisesti kysymys on oikeusviranomaisten haluttomuudesta tehdä ylimääräiseksi katsottavaa työtä. On myös mahdollista, että oikeusministeriö ei velvoita hallintotuomioistuimia julkaisemaan verotukseen liittyvää ratkaisukäytäntöään. Tämä seikka on selkeä puute verovelvollisten oikeuksissa. Päätöksiä tehdään, mutta niitä ei julkaista.
Käyttöomaisuusosakkeiden verovapauden suunnittelu edellyttää erittäin syvällistä ymmärrystä liiketoiminnan juridiikasta sekä verotuksesta.
Ennen käyttöomaisuusosakkeiden avulla toteutettavan suunnitelman toteuttamista tai osasuunnitelman toteuttamista asiassa suositellaan ehdottomasti haettavaksi verohallinnolta kirjallista ennakkoratkaisua.
Omistajanvaihdos
Omistajanvaihdos yrityksessä voidaan tehdä monin tavoin. Omistajanvaihdos voi vaihtua osakekaupan, vaihdon tai lahjoituksen avulla. Omistajanvaihdoksen apukeinona muun muassa osakeanti, jolla omistusta voidaan tietyin ehdoin kanavoida toiselle osakkaalle. Lisäksi omistajanvaihdos voi vaihtua kuoleman perusteella. Apuna monitahoisemmassa omistajanvaihdoksessa voidaan käyttää sulautumista, jakautumista, osittaisjakautumista, liiketoimintasiirto, osakevaihtoa, ja vaikkapa yrityksen purkua.
Valittiinpa elinaikaisen omistajuuden muutokseksi mikä tahansa muoto, on selvää, että ennen omistajanvaihdosta asiassa suositellaan ehdottomasti haettavaksi verohallinnolta kirjallista ennakkoratkaisua yllättävien veroseuraamusten välttämiseksi.
Selvitysmenettely
Tietyissä tilanteissa osakeyritys voidaan ajaa alas ja toteuttaa yrityksessä selvitysmenettely. mahdollista, että jatkajaa ei yritykselle löydy, tai vaikkapa se, että yrityksen varallisuus halutaan itselle yrityksen purkamisella. Selvitysmenettely on erinomainen vaihtoehto välttää viranomaisten tai vaikkapa konkurssitilanteessa esille tulevan pesänhoitajan kanssa asiointi.
Selvitysmenettelyn tarkoituksena on yrityksen varallisuusaseman selvittäminen, tarpeellisen omaisuusmäärän muuttaminen rahaksi, velkojen maksaminen sekä ylijäämän suorittaminen osakkeenomistajille tai muille sen mukaan, miten yritysjärjestyksessä määrätään.
Asiasta päätetään yrityskokouksessa. Selvitystila alkaa yrityskokouksen päätöksestä. Tehtävää hoitamaan valitaan selvitysmies. Selvitysmies hakee julkista haastetta yritysn velkojille PRH:sta. Yrityksen purkaminen voinee kestää lyhyimmillään noin neljä kuukautta. Julkisen haasteen kestoon ei voi vaikuttaa.
Osakeyritys katsotaan puretuksi, kun selvitysmiehet ovat esittäneet lopputilityksen yrityskokouksessa. Kaupparekisteriin rekisteröidään lopputilitys ja yrityksen purkautuminen.
Selvitysmenettelyssä osakkeenomistajat saavat yrityksen varallisuuden itselleen, ja tästä voi aiheutua mahdollisia veroseuraamuksia.
Veronkierto
Verosuunnittelua harkittaessa tai verosuunnittelua tehtäessä saatetaan törmätä tilanteisiin, joissa herää kysymys mahdollisesta veronkiertoriskistä.
Veronkierto ja verosuunnittelu ovat toistensa vastinpareja. Verosuunnittelu on lainmukaista toimintaa. Veronkierto ei sitä ole.
Verovelvollinen voi pyrkiä minimoimaan veronsa verosuunnittelulla. Olosuhteet ja toimenpiteet valitaan optimaalisen lopputuloksen saavuttamiseksi sekä verojen määrän että muun kokonaisuuden kannalta. Silloin kun verovelvollisen suorittamien oikeustoimien taustalla ovat aidot liiketaloudelliset syyt, on verovelvollisella mahdollisuus valita sellainen toimintatapa, joka tuottaa hänelle alhaisemman verorasituksen kuin jokin toinen toimintatapa. Verosuunnittelussa valitaan yleensä ne vaihtoehdot, joiden veroseuraamukset on verotuksessa ja oikeuskäytännössä hyväksyttyjä.
Missä määritetään tai miten määrittyy sitten raja sille, mikä on veronkiertoa ja mikä ei?
Verosuunnittelun ja veronkierron välistä tarkkaa rajaa on mahdotonta etukäteen määritellä. Lain merkitys täsmentyy oikeuskäytännössä, koska yleislausekkeen sisältö on tulkinnallinen. Lakia joudutaan myös soveltamaan aina yksittäistapauksiin. Tästä huolimatta oikeuskäytäntö voidaan ryhmitellä tietynlaisiin asiakokonaisuuksiin, joissa veron kiertämisen ja hyväksyttävän toimen välistä rajaa on jouduttu tutkimaan.
Veronkierto on verojärjestelmän sääntöjä noudattava, mutta lakien tarkoituksesta poikkeava toiminta omien verojen pienentämiseksi tai välttämiseksi kokonaan. Veronkierto voi tapahtua esimerkiksi lainsäädännön aukkoja hyödyntämällä.
On myös tilanteita, joissa saatetaan tavoitella veron minimointiin tähtäävillä toimenpiteillä sellaisia veroetuja, jotka ovat lain tarkoitukselle vieraita ja joita tehdään pääasiallisesti siitä syystä, että epämieluisilta veroseuraamuksilta vältyttäisiin. Perusteettomien veroetujen estämiseksi on Verotusmenettelystä annetun lain VML 28 §:ään säädetty veron kiertämistä koskeva yleislauseke, jonka nojalla olosuhteet ja toimenpiteet, joille on annettu asian varsinaista luonnetta vastaamaton oikeudellinen muoto, voidaan sivuuttaa verotuksessa. Jos johonkin toimenpiteeseen on ryhdytty ilmeisesti siinä tarkoituksessa, että suoritettavasta verosta vapauduttaisiin, voidaan verotettava tulo arvioida.
Verotusmenettelystä annetun lain 28 §:n ohella ainakin muun muassa seuraaviin verolakeihin sisältyy erikseen omia, erityisiä veron kiertämistä koskevia säännöksiä kuten Laki elinkeinotulon verottamisesta 52 h §, Perintö ja lahjaverolaki 33 a §, Autoverolaki 76 § sekä Varainsiirtoverolaki 37 §.
Lain pääperiaate on, että erityislakien omaa veron kiertämistä koskevaa säännöstä sovelletaan ensisijaisesti suhteessa yleislakiin eli VML 28 §:ään. Erityislain veron kiertämistä koskevaa säännöstä on kuitenkin oikeuskäytännössä voitu soveltaa yhdessä 28 §:än kanssa kuten tapauksessa KHO:2014:66.
Veronkiertoa voidaan toteuttaa esimerkiksi siten, että oikeudellisen muodon ja taloudellisen sisällön välillä on ristiriita. Lisäksi on mahdollista käyttää sarjatoimia, joissa oikeustoimi jaetaan keinotekoisesti useaan osaan, jotta niiden yhteinen veroseuraamus olisi vähäisempi kuin pelkästään yhden kokonaisuuden veroseuraamus. Intressinpuutetilanteeksi nimitetään sopimustilannetta, jossa toisella sopijapuolella on olennainen verotuksellinen päämäärä määrittää sopimusehdot mieleisekseen. Toisella sopijapuolella tällaista intressiä ei ole. Ostaja saattaa esimerkiksi maksaa myyjän eri aikoina hankkimista osakkeista eri hinnan.
Olennaista on yksityisoikeudellisen muodon ja taloudellisen sisällön välinen eroavaisuus. Jos käsitteiden ero ei ilmene verolainsäädännöstä eikä eroa voida perustella normaalilla verolain tulkinnalla, veron kiertämistä koskevaa säännöstä soveltaen voidaan poiketa tai sivuuttaa yksityisoikeudellinen käsite ja oikeusvaikutus tietyssä oikeustoimessa.
Edellytyksenä poikkeamiselle tai sivuuttamiselle on, että yksityisoikeudellista tointa on käytetty pääasiallisesti verotuksellisten etujen saavuttamiseksi. Verovelvollisen toimilta puuttuu siis riittävät liiketaloudelliset perusteet. Tietyissä tilanteissa on kinasteltu verohallinnon ja verovelvollisen välillä siitä, onko asiassa toimittu pääasiallisesti verotuksellisten etujen saavuttamiseksi.
Hyvän verojärjestelmän perusominaisuuksia ovat muun muassa oikeusvarmuus ja verotuksen ennakoitavuus. Veron kiertämistä koskevaa normia joudutaan kuitenkin joskus soveltamaan myös sellaisiin tilanteisiin, joista ei oikeuskäytäntöä ole vielä syntynyt. Verosuunnittelun näkökulmasta katsottuna tämä on ongelmallista, mutta uuden soveltamistilanteen aiheuttamaan epävarmuuteen veroseuraamuksista voidaan kuitenkin varautua hakemalla Verohallinnolta maksullista ennakkoratkaisua yksilöityyn tilanteeseen ja kysymykseen. Arvonlisäverotuksessa on mahdollista hakea maksutonta kirjallista ohjausta.
Verohallinto on laatinut ohjeet veronkiertämistä koskien, joka avautuu tästä.
Tarvitsetko apua?
Ota yhteyttä ja pyydä ilmainen kartoitus tilanteestasi.
Yhtiöittäminen
Yhtiöittäminen tarkoittaa esimerkiksi toiminimen, kommandiittiyhtiön ja avoimen yhtiön yhtiöittämistä osakeyhtiöksi. Yhtiöittäminen on mahdollista myös monissa muissa tapauksissa, jotka tulevat vastaan käytännössä melko harvoin.
Tasejatkuvuus tulee varmistaa toiminimen, kommandiittiyhtiön tai avoimen yhtiön muuttamisessa osakeyhtiöksi. Tasejatkuvuus tarkoittaa sitä, että yhtiön oikeudellinen muoto muuttuu, mutta omaisuuden tase säilyy entisellään sekä samoilla omistajilla. Toimintamuodon muutostilanteissa suosittelemme kääntymään puoleemme. Verotuksen johdosta suosittelemme aina hakemaan kirjallista ennakkoratkaisua verottajalta ikävien yllätysten välttämiseksi.
Yhtiön purkaminen/yrityksen purku
Osakeyritys voidaan myös purkaa selvitysmenettelyssä, jolloin osakeomistusta vastaava omistus tulee osakkeenomistajille. Osaketta vastaava osuus yhtiön varallisuudesta tulee osakkaalle tämän henkilökohtaiseen omistukseen.
Osakeyhtiön purkamisessa veroseuraamukset voivat olla huomattavia. Asiassa sovelletaan osakkeen luovutuksessa sovellettavia säännöksiä. Alle tai yli 10 vuotta omistetuilla osakkeilla voidaan käyttää hankintameno-olettamaa todellisten hankinta-arvojen sijaan.
Purkutilanne ja purun aiheuttamat veroseuraamukset tulee suunnitella huolella etukäteen. Hyvänä apuna tässä, oikein käytettynä, on verohallinnolle tehtävä ennakkoratkaisuhakemus; joka on maksullinen verohallinnon ratkaisu toimenpidettä seuraavasta mahdollisesta veroseuraamuksesta. Täytyy muistaa, että verohallinnon ei tarvitse antaa ennakkoratkaisua asiassa, vaan se voi jättää sen antamatta esimerkiksi arvostamiseen liittyvien asioiden johdosta. Verohallinnon ei tarvinne liiemmin perustella tekemään päätöstä.
Yritysjärjestely
Yritysjärjestelyksi kutsutaan liberaalimmassa kielenkäytössä kaikkia niitä keinoja, joita voidaan käyttää yritysten omistusten muokkaamiseen ja järjestämiseen. Järjestämisen syynä voivat olla mitä moninaisimmat syyt. Leimallista järjestelyissä on yleensä se, että liikatoimintaa halutaan järjestää toisenlaiseen malliin esimerkiksi sopimussuhteiden, riskienhallinnan tai muiden liiketaloudellisten seikkojen johdosta.